Jotkut ihmiset oppivat vain kantapään kautta, ja minäkin taidan olla yksi heistä. Päivien kuluessa aloin tajuta, ettei blogini ollut "minun näköiseni". Tehtyä ei saa koskaan tekemättömäksi, mutta voi siirtää katseensa eteenpäin ja unohtaa menneet. En saanut aikaiseksi uutta blogipostausta, en jaksanut edes vilkaista blogiani. Yritän kaikkeni, että saisin tästä tällä kertaa minua kuvastavan, ensimmäiset postaukset olivat lähellä sitä, ja välillä oli postauksia, joista pidin itsekin... Poistin siis edelliset postaukseni ja aloitin "puhtaalta pöydältä". 

Kuitenkin: Tervetuloa uudistuneelle Kieloniitylle, kielotakeen asuinsijalle!